Mainos

Demokratian toteutumiseen liittyvät ongelmat Euroopan unionissa

Euroopan unionia on koko sen olemassaolon ajan kritisoitu siitä, että sen ei ole koettu toimineen tarpeeksi demokraattisesti. Euroopan unionin epädemokraattisuutta kritisoivat tahot pitävät usein tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia Unionin päätöksentekoon heikkoina, suurien jäsenvaltioiden valtaa liian suurena ja Unionin byrokratiaa liian raskaana. Euroopan unioni on pyrkinyt viime vuosina lisäämään päätöksentekonsa demokraattisuutta, mutta Unionin demokratiavajetta pidetään yleisesti yhä huonona.

Mielipidemittausten mukaan valtaosa Euroopan unionin alueella asuvista ihmisistä ei koe pystyvänsä vaikuttamaan Euroopan unionin päätöksentekoon. Useimpien ihmisten mielestä Euroopan unionin toimielimet eivät kuuntele tavallisen kansan mielipiteitä. Kansalaiset ovat hyvin etääntyneitä EU:n toiminnasta ja Euroopan unioniin liittyvä osallistuva demokratia on hyvin vähäistä. Euroopan unionin ainoa vaaleilla valittu toimielin, eli parlamentti, on yhä hyvin heikko verrattuna muihin toimielimiin, minkä takia huonoja päätöksiä tekevät henkilöt eivät useimmiten ole poliittisessa vastuussa virheistään. Lisäksi EU:n parlamenttivaalien äänestysprosentti on ollut koko Unionin alueella jatkuvassa laskussa ja nykyisin alle puolet äänioikeutetuista kansalaisista käy antamassa äänensä vaaleissa. Esimerkiksi vuoden 2014 parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli Suomessa vain 40,9 %, kun se oli esimerkiksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 70,5 %. Kansalaiset kokevat usein myös, että Brysselissä toimivilla lobbaajilla on liikaa vaikutusvaltaa Unionin virkamiehiin. Tämän takia eri tahot ovatkin vaatineet viime vuosina lobbaajille nykyistä tiukempaa valvontaa.

Erityisesti Euroopan unionin pienissä jäsenvaltioissa kritisoidaan usein sitä, että suurilla jäsenmailla, eli käytännössä Isolla-Britannialla, Ranskalla ja Saksalla, on suhteessa liikaa valtaa Unionin päätöksenteossa. Esimerkiksi vuonna 2003 ministerineuvosto päätti olla rankaisematta Ranskaa ja Saksaa siitä, että näiden budjettiylijäämä oli suurempi kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimus edellytti. Pienissä jäsenmaissa koettiin, että ministerineuvosto ei puuttunut Ranskan ja Saksan budjettiylijäämiin vain sen takia, että nämä kuuluvat Unionin isoimpiin jäsenmaihin. Aiemmin Euroopan komission, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on yksi edustaja, edustajamäärää oli tarkoitus supistaa niin, että vain kahdella kolmasosalla jäsenvaltioista olisi oma komissaari, mikä olisi käytännössä jättänyt pienimmät jäsenvaltiot ilman komissaaria. Pienten jäsenvaltioiden nostaman vastarinnan takia suunnitelmista kuitenkin luovuttiin Lissabonin sopimuksen yhteydessä toistaiseksi.

Euroopan unionin byrokratia koetaan usein hyvin raskaaksi ja monimutkaiseksi. Pelkästään Euroopan komissiossa työskentelee yli 30 000 virkamiestä, mikä kalleutensa lisäksi on herättänyt huolta siitä, että virkamiehillä on liikaa valtaa Unionin päätöksiin. Euroopan unionin tekemiä direktiivejä pidetään usein naurettavan pikkutarkkoina, kuten esimerkiksi kurkkujen käyryyttä rajoittanut niin kutsuttu kurkkudirektiivi, ja ne ovat julkisessa keskustelussa usein yleisen pilkan kohteena. Euroopan unionin myöntämiä tukia hakiessaan kansalainen joutuu käymään usein pitkän paperisodan EU:n byrokratiakoneiston kanssa ja jotkut turvautuvat jopa tukihakemusten tekemiseen erikoistuneiden yritysten apuun.



Lähteet


Tunnisteet: , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)