Mainos

Suomen oikeusistuimet

Korkeimman oikeuden rakennus Helsingissä
(Kuva: käyttäjä:Tomisti / CC BY-SA 3.0)
Suomen oikeusistuimet voidaan jakaa kolmeen luokkaan, yleisiin-, hallinto- ja erityistuomioistuimiin, joiden lisäksi Suomi on sitoutunut joidenkin kansainvälisten oikeusistuimien päätöksiin. Yleiset tuomioistuimet käsittelevät valtaosan tavallisista rikos- ja riita-asioista, hallinto-oikeudet viranomaisten päätöksiä koskevat asiat ja erityistuomioistuimet tietyn erityisalan kiistat.

Yleiset tuomioistuimet: käräjäoikeus

Valtaosa oikeustapauksista käsitellään yleisissä tuomioistuimissa, joiden alin oikeusaste eli alioikeus on käräjäoikeus. Suomi on jaettu 14 maantieteelliseen tuomiopiiriin, joilla jokaisella on oma käräjäoikeus. Valtaosa käräjäoikeudessa käsiteltävistä asioista on hakemusasioita, kuten avioerohakemus, jotka käsitellään yleensä kansliassa, jolloin ne eivät siis koskaan päädy oikeussaliin. Rikos- ja riita-asiat sen sijaan päätyvät oikeussaliin varsinaiseen oikeudenkäyntiin. Useimmiten oikeudenkäynnin lopputuloksen ratkaisee yksi tuomari, mutta tietyissä tapauksissa ratkaisijoita on useampia. Vaativissa riita-asioissa tuomareita on mukana kolme, vakavissa rikosjutuissa tuomarin lisäksi kaksi lautamiestä.

Yleiset tuomioistuimet: hovioikeus ja korkein oikeus

Jos joku oikeudenkäynnin osapuolista ei ole tyytyväinen käräjäoikeuden tuomioon, voidaan asiasta valittaa yli- eli hovioikeuteen. Valituskäsittelyjen lisäksi hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena joitakin harvinaisia tapauksia, kuten maanpetos- ja virkasyytteitä. Hovioikeuksille on käräjäoikeuksien tapaan jaettu omat maantieteelliset piirit, joita on nykyisin viisi. Hovioikeutta johtaa hovioikeuden presidentti.

Jos joku osapuolista on tyytymätön myös hovioikeuden tuomioon, se voi hakea valituslupaa vielä korkeimmalta oikeudelta, joita on Suomessa vain yksi. Jos korkein oikeus ei myönnä valituslupaa, jää hovioikeuden päätös voimaan. Yleensä korkein oikeus myöntää valitusluvan vain poikkeuksellisen vaikeille tapauksille ja sellaisille tapauksille, joiden ratkaisuja voidaan myöhemmin käyttää ennakkoratkaisuina muiden oikeustapausten ratkaisemisessa. Korkeinta oikeutta johtaa korkeimman oikeuden presidentti.

Hallintotuomioistuimet

Hallintotuomioistuimissa käsitellään valtion, kuntien ja seurakuntien tekemien päätösten lainmukaisuutta. Hallintotuomioistuinten käsittelemiä asioita ovat esimerkiksi verotusta ja virkamiehen valintaa koskevat valitukset. Hallintotuomioistuimen aliaste on hallinto-oikeus, jonka päätöksestä voidaan valittaa ylimpään hallinto-oikeuteen suurin piirtein samaan tapaan kuin yleisissä tuomioistuimissa. Hallinto-oikeuksia on Suomessa nykyään kuusi ja korkeimpia hallinto-oikeuksia yksi.

Muut tuomioistuimet

Erityistuomioistuimet ovat yksittäisiä asiaryhmiä, kuten esimerkiksi työehtosopimuksia, käsitteleviä oikeisistuimia. Niiden käsittelemät aiheet vaativat usein sellaista asiantuntemusta, jota tavallisilla tuomioistuimilla ei ole. Suomen nykyiset erityistuomioistuimet ovat markkina-, vakuutus- ja valtakunnanoikeus sekä työtuomioistuin.

Suomi on kansainvälisten sopimusten takia mukana myös tietyissä ylikansallisissa tuomioistuimissa. Näistä tärkeimpiä ovat Euroopan unionin tuomioistuin, joka käsittelee EU:n lainsäädäntöön liittyviä asioita, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka käsittelee Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyviä asioita.



Lähteet

Tunnisteet: , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)