Mainos

Suomen eduskunnan valinta

Suomen 200-paikkainen eduskunta valitaan neljän vuoden välein (2015, 2019...) huhtikuussa pidettävillä vaaleilla. Suomen perustuslaki määrittelee eduskuntavaalit "välittömiksi, suhteellisiksi ja salaiseksi" vaaliksi. Välittömyydellä tarkoitetaan, että vaaleissa äänioikeutetut äänestäjät äänestävät suoraan haluamiaan ehdokkaita (vrt. esim. Yhdysvaltain presidentinvaalit, joissa äänioikeutetut äänestävät ehdokkaiden sijaan valitsijamiehistä, jotka taas äänestävät presidentistä). Suhteellisuus taas tarkoittaa, että vaalien tulos lasketaan D'Hondtin menetelmällä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vähemmän ääniä saanut ehdokas voi tulla valituksi, jos hänen edustamansa puolueen (tai valitsijamiesyhdistyksen) saama kokonaisäänimäärä on suurempi kuin toisen ehdokkaan puolueella. Salaisuus taas viittaa vaalisalaisuuteen, eli kenenkään ei tarvitse paljastaa äänestämäänsä ehdokasta.
Eduskuntavaaleissa Suomi on jaettu maantieteellisesti 13 vaalipiiriin, jotka saavat vaalipiirin asukaslukuun perustuen eri määrän kansanedustajien paikkoja. Eniten kansanedustajia valitaan tällä hetkellä Uudenmaan vaalipiiristä (35 edustajaa), vähiten taas Ahvenanmaan piiristä (yksi edustaja). Jokainen puolue tai vähintään 100 kannattajakorttia keränneet valitsijamiesyhdistykset voivat asettaa jokaisessa vaalipiirissä niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia, kuitenkin vähintään 14. Äänioikeutettuja eduskuntavaaleissa ovat kaikki äänestyspäivään mennessä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

Suomen eduskuntavaalit ovat olleet presidentinvaalien ohella perinteisesti Suomen suosituimpia vaaleja. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 70 %, kun se oli vuoden 2014 eurovaaleissa 41 %, kuntavaaleissa 2017 59 % ja presidentinvaaleissa 2018 70 %. Historiallisesti tarkasteltuna eduskuntavaalien suosio on kuitenkin laskenut huomattavasti 1960-80-lukujen huippuvuosista, jolloin äänestysprosentti nousi lähes joka vaaleissa yli 80 prosentin. Kansainvälisesti tarkastellen kehitys on kuitenkin ollut melko normaalia, koska samanlainen äänestysaktiivisuuden hiipuminen 1980-luvulta alkaen on ollut yleistä muuallakin Euroopassa.


Katso myös


Lähdeluettelo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti