Suhteellinen vaalitapa vs. enemmistövaali

Erilaisia vaalitapoja ja niiden sovelluksia on olemassa lukemattomia. Suomessa useimmat vaalit järjestetään suhteellisella vaalitavalla, jossa yhdestä vaalipiiristä valitaan useita edustajia. Joissakin maissa (muun muassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa) vaalit järjestetään kuitenkin tavallisesti enemmistövaalina, jolloin jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi edustaja.

Paljonko edustajia valitaan?

Suhteellisessa vaalitavassa yhdestä vaalipiiristä valitaan useita ehdokkaita, enemmistövaalissa taas vain yksi. Esimerkiksi Suomen eduskuntavaaleissa noin 170 000 asukkaan Lapin vaalipiiristä valitaan seitsemän kansanedustajaa, kun taas esimerkiksi Yhdysvaltain edustajainhuoneessa 500 000 - 1 000 000 asukkaan kokoisista vaalipiireistä valitaan vain yksi edustaja.

Edustavuus

Kun vaalipiiristä valitaan useampi ehdokas, niin myös muut kuin vaalipiirin suosituin puolue voivat saada omia edustajiaan läpi vaaleissa. Esimerkiksi Lapin vaalipiiristä valittiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa neljän eri puolueen ehdokkaita, kun taas Yhdysvalloissa jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain suosituimman puolueen ehdokas edustamaan koko piiriä.

Käytännössä edustavuus on enemmistövaalitavassa ongelmallista varsinkin silloin, kun vaalipiirissä on kaksi tasavahvaa ehdokasta. Esimerkiksi Yhdysvaltain kongressivaaleissa 2018 Kalifornian 39. vaalipiirissä demokraattipuolueen ehdokas sai 51,6 % ja republikaanipuolueen ehdokas 48,4 % kaikista äänistä. Vaikka siis lähes puolet vaalipiirin asukkaista kannatti vaaleissa republikaanien ehdokasta, niin vaalijärjestelmän vuoksi koko vaalipiiriä edustaa kongressissa demokraatti.

Vaikutukset puoluejärjestelmään

Koska suhteellisessa vaalitavassa myös pienempien puolueiden ehdokkailla on mahdollisuus saada ehdokkaitaan läpi, niin suhteellista vaalitapaa käyttävissä maissa on yleensä useita puolueita. Esimerkiksi Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valittiin ehdokkaita kahdeksasta eri puolueesta.

Enemmistövaalitapaa käyttävät maat taas ajautuvat yleensä kohti kaksipuoluejärjestelmää. Koska enemmistövaalitavassa kolmanneksi tai neljänneksi jääneet puolueet eivät saa yhtäkään edustajaa, niin puolueiden ei edes kannata lähteä vaaleihin mukaan, ellei niillä ole mahdollisuuksia nousta kaikista suosituimmaksi puolueeksi. Tämän vuoksi esimerkiksi Yhdysvallat on ollut viimeistään toisesta maailmansodasta lähtien hyvin selvästi kaksipuoluejärjestelmä, jossa paria poikkeusta lukuunottamatta demokraatit ja republikaanit ovat ainoita varteenotettavia puolueita.

Vaikutukset päätöksentekoon

Koska suhteellisessa vaalitavassa valitaan ehdokkaita yleensä useista eri puolueista, niin vaalien jälkeen kestävän hallituspohjan löytäminen voi olla hankalaa. Suomessa tämä tuli erityisen hyvin ilmi vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen, kun niin kutsuttuun 6-pack-hallitukseen otettiin mukaan peräti kuusi eri puoluetta. Useiden hyvin erilaisten puolueiden vaatimusten yhteensovittaminen osoittautui tuolloin hyvin hankalaksi.

Enemmistövaalissa ei tätä ongelmaa yleensä ole, koska kaksipuoluejärjestelmää suosivassa järjestelmässä puolueita on vähemmän ja ne ovat kooltaan suurempia. Tällöin suurin puolue pystyy usein muodostamaan hallituksen yksinään tai tarvitsee avukseen esimerkiksi vain yhden pienpuolueen tukea. Esimerkiksi Britanniassa konservatiivinen puolue sai vuoden 2017 parlamenttivaaleissa 317 paikkaa parlamentin 650 paikasta, minkä vuoksi puolue pystyi muodostamaan hallituksen pelkällä pienen DUB-puolueen tuella.

Käyttömaat

Suhteellinen vaalitapa on Suomessa käytössä kunta-, eduskunta- ja eurovaaleissa. Enemmistövaalitapa taas on käytössä muun muassa useimmissa englanninkielisissä maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

• * Suomen vaalit

Lähdeluettelo

• Aunesluoma, J., ym. (2005): Lukiolaisen yhteiskuntatieto. Helsinki: WSOY. 
• Ballotpedia (2019): California's 39th Congressional District Election, 2018. Ballotpedia. https://ballotpedia.org/California%27s_39th_Congressional_District_election,_2018 Haettu 13.1.2019.
• BBC (2017): Hung Parliament: Q&A guide to what happens when no-one wins the election. BBC. https://www.bbc.com/news/election-2017-40209087 Haettu 13.1.2019.
• Blake, A. (2018): Why are there only two parties in American politics? The Washington Post. https://www.washingtonpost.com/politics/2018/11/16/wins-win-kentucky-lawmaker-wins-statehouse-seat-by-single-vote/?utm_term=.1522d6277b9a Haettu 13.1.2019.
• Santaharju, T. (2014): Katainen: Kuuden puolueen hallitus yksi syy Suomen talousahdinkoon. Yleisradio. https://yle.fi/uutiset/3-7600247 Haettu 13.1.2019.
• U.S. Census Bureau (2011): Congressional Apportionment. U.S. Census Bureau. https://web.archive.org/web/20111119155913/http://www.census.gov/prod/cen2010/briefs/c2010br-08.pdf Haettu 13.1.2019 (arkistoitu versio).
• Yle (2015): Eduskuntavaalit 2015: Koko maa - puolueiden kannatus. Yleisradio. http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2015/eduskuntavaalit/?puolueet_##taulukko Haettu 13.1.2019.