Kansalaisaloitteen eri muodot

Suomen kansalaiset voivat nykyään luoda aloitteita kunta-, valtio- ja EU-tasolla.

Kuntalaisaloite

Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita oman kuntansa sisällä luomalla kuntalaisaloitteen. Kuka tahansa yksittäinen ihminen voi tehdä aloitteen kunnalle, mutta tavallisesti kunnallisvaltuuston ei tarvitse viedä aloitetta eteenpäin. Jos kuntalaisaloitteen on kuitenkin allekirjoittanut vähintään 2 % kunnan asukkaista, niin aloite on otettava kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuusto voi kuitenkin halutessaan hylätä aloitteen.

Suomen kansalaisuuden saaminen ja menettäminen

Sivuaa esim. YO-kysymystä 1.1., k2018: "Mitä Suomen kansalaisuudella tarkoitetaan, ja miten sen voi saada?"

Kansalaisuus viittaa lainsäädännölliseen siteeseen, joka määrittää ihmisen aseman tiettyyn valtioon tai valtioihin.

Suomen eduskunnan valinta

Suomen 200-paikkainen eduskunta valitaan neljän vuoden välein (2015, 2019...) huhtikuussa pidettävillä vaaleilla. Suomen perustuslaki määrittelee eduskuntavaalit "välittömiksi, suhteellisiksi ja salaiseksi" vaaliksi. Välittömyydellä tarkoitetaan, että vaaleissa äänioikeutetut äänestäjät äänestävät suoraan haluamiaan ehdokkaita (vrt. esim. Yhdysvaltain presidentinvaalit, joissa äänioikeutetut äänestävät ehdokkaiden sijaan valitsijamiehistä, jotka taas äänestävät presidentistä). Suhteellisuus taas tarkoittaa, että vaalien tulos lasketaan D'Hondtin menetelmällä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vähemmän ääniä saanut ehdokas voi tulla valituksi, jos hänen edustamansa puolueen (tai valitsijamiesyhdistyksen) saama kokonaisäänimäärä on suurempi kuin toisen ehdokkaan puolueella. Salaisuus taas viittaa vaalisalaisuuteen, eli kenenkään ei tarvitse paljastaa äänestämäänsä ehdokasta.

Vallan kolmijako

"Mitä tarkoitetaan vallan kolmijako-opilla, miksi vallan kolmijakoa on pidetty suositeltavana, ja millä tavoin kolmijako toteutuu Suomen poliittisessa järjestelmässä?" (YO-kysymys, s2017) 

 "Mitä tarkoitetaan vallan kolmijaolla, ja millä tavoin sitä toteutetaan Suomessa?" (YO-kysymys, s2012)

Vallan kolmijako-oppi on ranskalaisen valistusfilosofi Montesquieun kehittämä ajatus, jonka mukaan valta pitää jakaa lainsäätäjien, toimeenpanijoiden ja tuomiovallan kesken. Montesquieun mallin mukaan lainsäätäjät (esimerkiksi parlamentti) päättää laeista ja esimerkiksi kansalaisten verottamisesta. Kun lainsäätäjät hyväksyvät uuden lain, niin toimeenpanevan vallan (esimerkiksi hallitus) täytyy kuitenkin vielä panna uudet lait käytäntöön. Tietyissä tilanteissa toimeenpanevalla vallalla on myös mahdollisuus estää lakimuutos veto-oikeudella. Kun uusi laki on saatu voimaan, niin sen noudattamista valvoo tuomiovalta (oikeuslaitos).

Välittömät ja välilliset verot

Verotus voidaan jakaa kahtia välittömään ja välilliseen verotukseen.

Euroopan unionin parlamentin valinta

Miten Euroopan unionin parlamentti valitaan? (yo k-2017)

Euroopan parlamentin jäsenet valitaan viiden vuoden välein (2014, 2019...) järjestettävillä europarlamenttivaaleilla. Vaalissa jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa valitaan 6-96 edustajaa (eli "meppiä") Euroopan parlamenttiin, jossa on yhteensä 751 jäsentä. Kunkin maan edustajien lukumäärä perustuu maan väkilukuun niin, että suurimmilla valtioilla (Saksa, Ranska, Britannia...) on eniten edustajia ja pienimmillä (Malta, Luxemburg, Kypros...) vähiten. Edustajien lukumäärä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen maan asukaslukuun, sillä vaaleissa noudatetaan ns. alenevan suhteellisuuden periaatetta: esimerkiksi Saksassa on yli 190 kertaa enemmän asukkaita kuin Maltassa, mutta silti Saksalla on "vain" 16 kertaa enemmän edustajia Euroopan parlamentissa kuin Maltalla. Suomella edustajapaikkoja on nykyään 13 kappaletta.

Suomen tasavallan presidentin valinta

Tasavallan presidentin valinta: Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan? (yo-tehtävä, kevät 2017)

Tasavallan presidentti on Suomen ylin valtionpäämies, joka valitaan suoralla kansanäänestyksellä. Suomen perustuslain mukaan presidentinvaaleissa ehdolle asettuvan henkilön on oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentinvaaleissa ehdokkaita voivat asettaa kaikki rekisteröidyt puolueet, jotka ovat edellisissä eduskuntavaaleissa saaneet vähintään yhden kansanedustajan. Puolueiden lisäksi valitsijayhdistykset voivat asettaa omia ehdokkaitaan, mikäli ne saavat taaksensa vähintään 20 000 äänioikeutettua suomalaista.