Mainos

Ahvenanmaan erikoisasema

Millä tavoin Ahvenanmaalla on erikoisasema Suomen valtiossa? Mistä tämä erikoisasema johtuu? (YO-tehtävä, syksy -93)

Ahvenanmaa on itsehallinnollinen ja demilitarisoitu maakunta, jolla on historiallisten syiden takia erityisasema Suomen ja Euroopan unionin lainsäädännössä. Ahvenanmaan ylin lainsäädäntöelin on maakuntapäivät, jolla on Suomen eduskuntaan verrattavissa oleva asema Ahvenanmaalla. Lisäksi Ahvenanmaalla on yksi kansanedustaja Suomen eduskunnassa. Poliittista osallistumista säätelee niin kutsuttu kotiseutuoikeus, jonka mukaan vain tietyt kriteerit täyttävillä ahvenanmaalaisilla on täydet kansalaisoikeudet. Suomen kielellä ei ole Ahvenanmaalla virallista asemaa, sillä maakunnan ainoa virallinen kieli on Ruotsi.


Ahvenanmaan itsehallinnon syntyminen

Ruotsin kuningaskunnan ja myöhemmin Venäjän keisarikunnan hallitessa Suomea Ahvenanmaa oli osa Suomea. Koko Ahvenanmaa oli demilitarisoitu (eli sinne ei saanut enää sijoittaa sotajoukkoja) Krimin sodan jälkeen vuonna 1856, mutta muuten Ahvenanmaalla ei vielä tuolloin ollut erityistä asemaa Suomessa. Suomen itsenäistyessä Venäjästä vuonna 1917 ahvenanmaalaiset vaativat, että maakunta liitettäisiin Suomen sijaan Ruotsiin. Suomi kuitenkin hylkäsi vaatimuksen ja tarjosi Ahvenanmaalle kompromissiehdotuksena osittaista itsehallintoa, jonka ahvenanmaalaiset kuitenkin torjuivat.

Ahvenanmaata koskeva kiista annettiin Kansainliiton (eli Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjän) ratkaistavaksi. Kansainliitto päätti vuonna 1921, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle, mutta Suomen tulisi taata sille osittain itsehallinto. Lisäksi alueen ruotsinkielinen kulttuuri ja kieli sekä paikalliset tavat tuli Kansainliiton päätöksellä taata myös jatkossa.

Ahvenanmaan hallinto

Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntöelin, joka tunnetaan nimellä maakuntapäivät. Maakuntapäivät toimivat Ahvenanmaan sisällä pitkälti samaan tapaan kuin Suomen eduskunta valtakunnallisella tasolla: maakuntapäivien jäsenet valitaan neljän vuoden välein kansanäänestyksellä ja maakuntapäivät valitsevat maakuntahallituksen.

Maakuntapäivillä on oikeus muuttaa tiettyjä Ahvenanmaata koskevia lakeja. Maakuntapäivien päätäntävaltaan kuuluvat muun muassa Ahvenanmaan opetus- ja kulttuuritoimi sekä poliisi-, pelastus- ja postilaitos. Kokonaan maakuntapäivien päätäntävallan ulkopuolelle jääviä asioita ovat kuitenkin muun muassa Ahvenanmaan ulkopolitiikka (eli kansainväliset suhteet muihin valtioihin ja alueisiin), valtaosa siviili- ja rikosoikeudesta sekä tulliasiat.

Lainsäädäntövallan lisäksi maakuntapäivillä on myös merkittävää taloudellista valtaa, sillä se saa päättää maakunnan julkisten varojen käytöstä. Ahvenanmaan julkiset tulot muodostuvat pääasiassa Suomen sille maksamista valtionavustuksista (vuonna 2013 noin 212 miljoonaa euroa) sekä alueen omista tuloista.

Maakuntapäivien lisäksi Ahvenanmaalla on oma vaalipiiri, josta valitaan jokaisissa eduskuntavaaleissa yksi edustaja Suomen eduskuntaan. Lokakuussa 2016 tämä kansanedustaja oli Mats Löfström, joka kuuluu samaan eduskuntaryhmään RKP:n kanssa.

Kotiseutuoikeus

Ahvenanmaan kotiseutuoikeus tarkoittaa käytännössä Ahvenanmaan "kansalaisuutta": vain kotiseutuoikeutetut ihmiset saavat osallistua maakuntapäivävaleihin, omistaa vapaasti kiinteää omaisuutta ja harjoittaa elinkeinoa Ahvenanmaalla. Tavallisesti kotiseutuoikeuden saa, jos on Suomen kansalainen, asunut Ahvenanmaalla vähintään viisi vuotta ja puhuu riittävästi ruotsin kieltä. Kotiseutuoikeus periytyy vanhemmilta automaattisesti lapsille.

Ahvenanmaan kieli

Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi, minkä takia kaikki alueen viranomaiset palvelevat ainoastaan ruotsiksi. Mikäli kaksikielisellä alueella asuva henkilö tai Suomen valtion kommunikoi Ahvenanmaan viranomaisten kanssa, on asiointikieli aina ruotsi.

Ahvenanmaan demilitarisointi

Ahvenanmaa on demilitarisoitu, eli sinne ei saa sijoittaa sotilasjoukkoja eikä alueelle saa tehdä linnoitustöitä. Lisäksi Ahvenanmaa on neutralisoitu, eli se on mahdollisessa sotatilanteessa jätettävä kaikkien sotatoimien ulkopuolelle.

Ahvenanmaa ja EU

Suomen liittyessä Euroopan unioniin Ahvenanmaan maakuntapäivät saivat erityisasemansa vuoksi itse päättää, suostuuko Ahvenanmaa liittymään Euroopan unioniin vai ei. Maakuntapäivät hyväksyi liittymisen kahden kansanäänestyksen jälkeen.

Ahvenanmaalla on erityisasema myös Euroopan unionin lainsäädännössä. EU on vahvistanut Ahvenanmaan erityisaseman samaan tapaan kuin Suomi, minkä lisäksi Ahvenanmaalle annettiin EU:hun liittymisen myötä verotuksellinen erityisasema. Tämän erityisaseman mukaan Ahvenanmaa voi myydä verovapaasti tavaroita Ahvenanmaan ja EU:n jäsenvaltioiden välillä matkustaville, mitä muualla Suomessa ei saa tehdä.




Lähteet

2 kommenttia:

  1. "
    Ahvenanmaata koskeva kiista annettiin Kansainliiton (eli Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjän) ratkaistavaksi. Kansainliitto päätti vuonna 1921, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle, mutta Suomen tulisi taata sille osittain itsehallinto. Lisäksi alueen ruotsinkielinen kulttuuri ja kieli sekä paikalliset tavat tuli Kansainliiton päätöksellä taata myös jatkossa."

    Tuo ei kai pidä paikkaansa. Ruotsinkielisen kulttuurin, kielen ja paikallisten tapojen säilytystä koskeneisiin linjauksiin Kansainliitto ei omassa päätöksessään ottanut kantaa. Suomen ja Ruotsin edustajat neuvottelivat niistä asioista keskenään, ja asiakirja sittemmin liitettiin 24.6.1921 Kansainliitossa jo hyväksyttyyn päätökseen. Mutta Kansainliitto ei siihen liitteeseen ottanut varsinaisesti kantaa, eikä osallistunut sen muotoiluun.

    VastaaPoista
  2. Eli siis Kansainliitto päätti siitä, että Ahvenanmaa kuuluu Suomeen eikä Ruotsiin. Ja sen jälkeen Suomen ja Ruotsin edustajat neuvottelivat keskenään Ahvenanmaan asioiden järjestämisestä - ilman, että Kansainliitto osallistui niihin neuvotteluihin tai niiden lopputulemien muotoiluun. Sittemmin Kansainliitto on lopettanut toimintansa. Sittemmin perustettu YK on ottanut käytännössä sen aseman, mitä Kansainliitolla oli tarkoitus olla - mutta kyse on kuitenkin eri järjestöistä. Kansainliiton vanhat sopimukset eivät esimerkiksi siirtyneet YK:n perustamisen mukana YK:lle.

    Suomen virallisen kannan mukaan Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, mutta on kiistanalaisempaa, onko Ahvenanmaa sen lisäksi myös neutralisoitu alue. Esimerkiksi Rusi ja Tarkka ovat tuoneet esiin, että Pariisiin rauhansopimuksessa 1940-luvulla on Ahvenanmaan osalta mainittu vain sen demilitarisointi, mutta ei neutralisointia. Onkin kyseenalaistettu, onko olemassa voimassa olevaa kansainvälistä sopimusta siitä, että Ahvenanmaa olisi neutralisoitu alue. Suomi itse on ulkoministeriön kantana ilmaissut jatkavansa politiikkaa, jossa pitää Ahvenanmaata neutralisoituna alueena, mutta muut maat eivät ole ottaneet siihen asiaan kantaa 1940-luvun jälkeen, että onko olemassa enää kansainvälistä sopimusta, joka sellaiseen velvoittaisi, vai loppuiko sellaisen sopimuksen voimassaolo jo 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 1940-luvun Pariisin rauhansopimuksen jälkeen Suomessa ei ole ollut sotatilannetta, ja neutraliteettikysymys koskee nimenomaan sitä, miten eri maat suhtautuisivat alueeseen sotatilanteen vallitessa. Toivottavasti sitä kysymystä ei käytännössä tarvitse koskaan edes ratkoa.

    VastaaPoista