Mainos

Inflaatio

Inflaatio

Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Inflaation määrä ilmoitetaan yleensä inflaatioprosenttina joka tarkoittaa, kuinka monta prosenttia yleinen hintataso on noussut yhden vuoden aikana. Inflaation suuruus vaihtelee jatkuvasti, mutta pitkällä aikavälillä se on ollut Suomessa keskimäärin noin 7 % vuodessa. Euroopan unionin tavoite on, että sen jäsenmaissa inflaatio pysyisi pitkällä aikavälillä alle kahdessa prosentissa.

Inflaation vastakohta on deflaatio, joka siis tarkoittaa yleisen hintatason laskua. Vuonna 2015 Suomen inflaatioprosentti oli -0,2 %, eli Suomi oli deflaatiossa.
Taloustieteen eri koulukunnat eivät ole yksimielisiä inflaation syistä tai sen seurauksista. Selkeyden vuoksi en kuitenkaan paneudu tässä tekstissä kovin syvällisesti eri koulukuntien painotuseroihin.

Inflaation eri muodot

Kysyntäinflaatiota syntyy silloin, kun tavaroiden ja palvelujen kysyntä ylittää niiden tarjonnan. Tällainen tilanne voi syntyä erityisesti taloudellisten noususuhdanteiden aikana. Kysyntäinflaatiossa kuluttajat ja yritykset ovat valmiita maksamaan yhä enemmän ja enemmän samasta hyödykkeestä.

Kustannusinflaatiota tulee, kun yritysten kustannukset lisääntyvät ja yritykset paikkaavat kasvaneet kulut nostamalla myymiensä hyödykkeiden hintoja. Tämä voi johtua esimerkiksi verojen, raaka-aineiden tai työntekijöiden palkkojen nousemisen takia. Erityisesti työntekijöiden palkkojen korottaminen on ongelmallista, koska se synnyttää helposti noidankehän: hyödykkeiden hintojen noustessa työntekijät vaativat lisää palkkaa, jolloin yritysten palkkakulujen kasvaminen lisää inflaatiota entisestään, hinnat nousevat lisää ja työntekijät vaativat jälleen enemmän palkkaa.

Monetaarinen inflaatio syntyy, kun liikkeellä olevan rahan määrä kasvaa nopeammin kuin myytävänä olevien hyödykkeiden määrä. Jos keskuspankki laskee liikkeelle liikaa rahaa, niin liikkeellä olevan rahan arvo laskee monetaarisen inflaation myötä.

Inflaation seurauksia

  • Inflaatio lisää ihmisten epävarmuutta
  • Inflaatio syö säästöjä ja vähentää palkkojen ostovoimaa
  • Lainojen korot voivat inflaation myötä nousta
  • Vapaakaupassa inflaatio heikentää siitä kärsivän maan kilpailukykyä, koska inflaatio voi johtaa mm. yleisen palkkatason nousemiseen
  • Voimakas inflaatio kannustaa ihmisiä kuluttamaan, koska rahojen makuuttaminen pankkitilillä syö niiden arvoa

Inflaation torjuminen
Yksi tapa yrittää säädellä inflaatiota on valtion harjoittaman finanssipolitiikan muuttaminen. Valtio voi teoriassa esimerkiksi kysyntäinflaation aikaan vähentää itse aiheuttamaansa kysyntää, jolloin kysyntäinflaatio vähenee. Käytännössä finanssipolitiikan valjastaminen inflaation torjuntaan on kuitenkin osoittautunut hankalaksi.

Toinen tapa säädellä inflaatiota on rahapolitiikan muuttaminen. Keskuspankit voivat säädellä hyvinkin nopeasti omaa ohjauskorkoaan, mikä vaikuttaa suoraan kuluttajien ja yritysten kulutuskäyttäytymiseen: korkojen noustessa lainanotto ja sitä myötä kuluttaminen vähenee, korkoja laskiessa taas lisääntyy.

Myös tulopolitiikkaa muuttamalla voitaisiin hillitä inflaatiota, mutta tämän toteuttaminen käytännössä on hyvin hankalaa. Jos esimerkiksi kaikki suomalaiset sopisivat että kaikkien palkkoja leikattaisiin, niin Suomen kansainvälinen kilpailukyky kasvaisi ja hyödykkeiden yleinen hintataso (ja sitä myötä inflaatio) laskisi. Inflaation rajoittaminen tulopolitiikan keinoin on kuitenkin haastavaa, koska ammattiliitot ovat luonnollisista syistä haluttomia leikkaamaan omia palkkojaan pelkän inflaation vähentämisen vuoksi.

Lisäksi yleisen hintatason nousua voidaan hillitä lisäämällä kilpailua eri yritysten välillä. Erityisesti EU-jäsenyyden myötä Suomen yleinen hintataso on noussut huomattavasti hitaammin kuin se olisi noussut ilman EU-jäsenyyttä.


Saatat olla kiinnostunut myös näistä




Lähteet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti