Kansalaisaloitteen eri muodot

Suomen kansalaiset voivat nykyään luoda aloitteita kunta-, valtio- ja EU-tasolla.

Kuntalaisaloite

Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita oman kuntansa sisällä luomalla kuntalaisaloitteen. Kuka tahansa yksittäinen ihminen voi tehdä aloitteen kunnalle, mutta tavallisesti kunnallisvaltuuston ei tarvitse viedä aloitetta eteenpäin. Jos kuntalaisaloitteen on kuitenkin allekirjoittanut vähintään 2 % kunnan asukkaista, niin aloite on otettava kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuusto voi kuitenkin halutessaan hylätä aloitteen.

Euroopan unionin parlamentin valinta

Miten Euroopan unionin parlamentti valitaan? (yo k-2017)

Euroopan parlamentin jäsenet valitaan viiden vuoden välein (2014, 2019...) järjestettävillä europarlamenttivaaleilla. Vaalissa jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa valitaan 6-96 edustajaa (eli "meppiä") Euroopan parlamenttiin, jossa on yhteensä 751 jäsentä. Kunkin maan edustajien lukumäärä perustuu maan väkilukuun niin, että suurimmilla valtioilla (Saksa, Ranska, Britannia...) on eniten edustajia ja pienimmillä (Malta, Luxemburg, Kypros...) vähiten. Edustajien lukumäärä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen maan asukaslukuun, sillä vaaleissa noudatetaan ns. alenevan suhteellisuuden periaatetta: esimerkiksi Saksassa on yli 190 kertaa enemmän asukkaita kuin Maltassa, mutta silti Saksalla on "vain" 16 kertaa enemmän edustajia Euroopan parlamentissa kuin Maltalla. Suomella edustajapaikkoja on nykyään 13 kappaletta.

* Brexit selitettynä

Kansanäänestyksessä eroa
kannattaneet voittivat niukasti
(CC BY-SA 2.0 / Bob Harvey)

Termillä brexit tarkoitetaan Ison-Britanniassa käytävää keskustelua, jossa pohditaan, pitäisikö Britannian erota Euroopan unionista. Britanniassa järjestettiin brexitistä kansanäänestys 23. kesäkuuta 2016, jossa 51,9 % briteistä kannatti Euroopan unionista eroamista. Äänestyksen jälkeen Britanniassa alkoi prosessi Euroopan unionista eroamiseksi, joka on yhä kesken.

Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan unionin
tuomioistuimen logo

Euroopan unionin tuomioistuin valvoo ja tulkitsee Euroopan unionin lainsäädäntöä samaan tapaan, kuten kansalliset tuomioistuimet valvovat ja tulkitsevat kansallista lainsäädäntöä. EU:n tuomioistuimen tekemät tulkinnat ovat muovanneet merkittävästi EU-oikeuden tulkintaa. 

Euroopan unionin tuomioistuin tunnettiin ennen Lissabonin sopimuksen hyväksymistä nimellä "Euroopan yhteisöjen tuomioistuin". On myös hyvä huomata, että EU:n tuomioistuimella ei ole samankaltaisesta nimestään huolimatta mitään tekemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanssa. 

Euroopan unionin perussopimukset

Euroopan unionin perussopimukset ovat kaiken Euroopan unionin lainsäädännön perusta, hieman samaan tapaan kuin valtioiden perustuslait. Perussopimuksia on tehty Euroopan unionin ja sen edeltäjien historian aikana kymmeniä, joista viimeisin on vuonna 2009 voimaantullut Lissabonin sopimus. Tässä artikkelissa esitellään tärkeimmät perussopimukset sekä uusien jäsenmaiden liittymissopimukset aikajärjestyksessä.

Euroopan unionin historia

Euroopan unionin historian katsotaan usein alkaneen vuonna 1952, jolloin useat Länsi-Euroopan maat sopivat Euroopan Hiili- ja teräsyhteisön perustamisesta. Viisi vuotta myöhemmin yhteisön jäsenet sopivat Rooman sopimuksilla Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamisesta ja 1960-luvulla yhteisöt yhdistettiin Euroopan yhteisöksi. Euroopan yhteisö laajeni vuonna 1973 Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan ja Irlantiin ja reilut kymmenen vuotta myöhemmin Espanjaan, Portugaliin ja Kreikkaan. Vuonna 1992 Euroopan yhteisön yhteistyötä tiivistettiin muuttamalla yhteisö Euroopan unioniksi ja luomalla Euroopan talousalue, joka on laajentanut Euroopan sisämarkkinoita myös Euroopan unionin ulkopuolelle. 1990-luvulla Euroopan unioni laajeni Pohjois-Eurooppaan ja 2000-luvun alusta alkaen Unionia on laajennettu Itä-Eurooppaan.

Demokratian toteutumiseen liittyvät ongelmat Euroopan unionissa

Euroopan unionia on koko sen olemassaolon ajan kritisoitu siitä, että sen ei ole koettu toimineen tarpeeksi demokraattisesti. Euroopan unionin epädemokraattisuutta kritisoivat tahot pitävät usein tavallisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia Unionin päätöksentekoon heikkoina, suurien jäsenvaltioiden valtaa liian suurena ja Unionin byrokratiaa liian raskaana. Euroopan unioni on pyrkinyt viime vuosina lisäämään päätöksentekonsa demokraattisuutta, mutta Unionin demokratiavajetta pidetään yleisesti yhä huonona.

Turkin liittyminen Euroopan unioniin

(Lisätietoja liittymisestä Euroopan unioniin)

Turkin liittymisestä Euroopan unioniin on kiistelty jo pitkälle toistakymmentä vuotta. Turkki hyväksyttiin Euroopan unionin viralliseksi hakijamaaksi vuonna 1999, mutta hakuprosessi on edennyt hyvin verkkaisesti. Huhtikuuhun 2013 mennessä EU ja Turkki olivat päässeet sopuun vasta kahdesta neuvotteluluvusta, kun lukuja on yhteensä 35. Turkki eroaa merkittävästi vanhoista EU-jäsenvaltioista, eikä se ole enää viime aikoina yrittänyt sopeuttaa omaa yhteiskuntaansa Euroopan unionin vaatimaan suuntaan. EU:n kannatus myös Turkin sisällä on nykyään vähäistä. Tämän takia Turkin liittymistä Euroopan unioniin lähivuosina pidetäänkin yleisesti hyvin epätodennäköisenä.

Euroopan unioniin liittyminen

(Vaikka tämä essee onkin kirjoitettu jo vuonna 2014, niin sopii se mainiosti syksyn 2015 YO-kirjoitusten kysymyksen 7 - Minkälaisia ehtoja Euroopan unionin jäseneksi liittyvän valtion tulee täyttää? - vastaukseksi)

- - -

Euroopan unioniin liittyminen on vuosia kestävä prosessi. Ennen prosessin alkamista ehdokasvaltion on täytettävä tietyt peruskriteerit, eli niin kutsutut Kööpenhaminan kriteerit, minkä jälkeen valtio jättää hakemuksensa Euroopan unioniin. Jos Euroopan unioni hyväksyy hakemuksen, niin ehdokasvaltio ja EU aloittavat monivaiheiset jäsenyysneuvottelut. Jäsenyysneuvotteluissa EU ja ehdokasvaltio käyvät erikseen neuvottelut kaikista Euroopan unionin lainsäädännön osa-alueista eli luvuista. Kun kaikkia lukuja koskevat neuvottelut on saatu hyväksytysti päätökseen, tehdään ehdokasvaltion liittymisestä liittymissopimusluonnos. Kun kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ratifioineet luonnoksen, tulee ehdokasvaltiosta Unionin täysivaltainen jäsen.

Euroopan unionin ulkopolitiikka

Euroopan unionin yhteinen ulkopolitiikka koostuu kaupankäynnistä, turvallisuuspolitiikasta, kansainvälisesti siviilikriisinhallinnasta sekä kehitysavusta.

EU:n ulkopolitiikka: kaupankäynti

Euroopan talousalue, eli Euroopan unioni ja sen kanssa erillisen kauppasopimuksen tehneet Euroopan valtiot, on maailman suurin yksittäinen talousalue, minkä takia Euroopan unionilla on merkittävä rooli maailmankaupassa. Euroopan talousalueella on yhteiset ulko- ja erityistullit, minkä ansiosta Euroopan unioni pystyy rajoittamaan kilpailua vääristävien tuotteiden, kuten piraattitavaroiden, pääsyä Euroopan sisämarkkinoille. Kansainvälisissä kauppapolitiikkaa koskevissa neuvotteluissa Euroopan unionia edustaa aina Euroopan komissio, joka kuitenkin tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa.

Euroopan unionin budjetti

Tämä essee sivuaa esim. YO-kysymystä k2018, t. 3: "Mistä Euroopan unionin budjetti muodostuu, ja miten sen avulla vaikutetaan Euroopan eri alueiden rakenteelliseen kehitykseen?"

Euroopan unionin budjetti muodostuu Unionin tuloista ja menoista. Budjetista päättävät nykyisin Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto Euroopan komission ehdotuksesta. Euroopan unionin kokonaisbudjetti on vuonna 2014 noin 135,5 miljardia euroa, eli noin prosentti koko EU:n bruttokansantuotteesta. Euroopan unionin tuloista suurin osa tulee nykyään jäsenvaltioiden bruttokansantulostaan maksamista maksuista, ja suurin osa tuloista menee kestävän kasvun ja kehityksen rahoittamiseen. 

Lissabonin sopimus

Lissabonin sopimus on 1. joulukuuta 2009 voimaantullut Euroopan unionin perussopimus. Lissabonin sopimuksessa tehtiin merkittäviä muutoksia koskien muun muassa Euroopan unionin toimielinten valtasuhteita, Unionin ulkopolitiikkaa, hallintoa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. 

Euroopan parlamentin ja komission tehtävät ja asema

Essee sivuaa YO-tehtävää Mitkä ovat Euroopan unionin parlamentin keskeiset tehtävät? (yo k-2017)

---
Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio ovat kaksi Euroopan unionin toimielintä, jotka yhdessä ministerineuvoston ja muiden toimielinten kanssa pyörittävät Euroopan unionin päätöksentekoa. Euroopan parlamentti on kansanäänestyksellä valittu lainsäädäntöelin, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat muiden toimielinten toiminnan valvominen ja Unionin talous- ja lainsäädäntöasioista päättäminen yhdessä ministerineuvoston kanssa. Euroopan komissio taas on Unionin jäsenmaiden hallitusten valitsema toimielin, joka muun muassa laatii uudet lakiehdotukset, valvoo direktiivien ja asetusten toteuttamista jäsenmaissa sekä hoitaa Unionin käytännönasioita. Parlamenttia pidetään yleisesti komissiota kansanvaltaisempana ja avoimempana.