Mainos

Euroopan unionin budjetti

Tämä essee sivuaa esim. YO-kysymystä k2018, t. 3: "Mistä Euroopan unionin budjetti muodostuu, ja miten sen avulla vaikutetaan Euroopan eri alueiden rakenteelliseen kehitykseen?"

Euroopan unionin budjetti muodostuu Unionin tuloista ja menoista. Budjetista päättävät nykyisin Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto Euroopan komission ehdotuksesta. Euroopan unionin kokonaisbudjetti on vuonna 2014 noin 135,5 miljardia euroa, eli noin prosentti koko EU:n bruttokansantuotteesta. Euroopan unionin tuloista suurin osa tulee nykyään jäsenvaltioiden bruttokansantulostaan maksamista maksuista, ja suurin osa tuloista menee kestävän kasvun ja kehityksen rahoittamiseen. 


Euroopan unionin tulot muodostuvat pääasiassa jäsenmaiden maksamista niin kutsutuista perinteisistä omista varoista, osuudesta jäsenmaiden bruttokansan- ja arvonlisäverotuloista sekä muista tuloista. Perinteisillä omilla varoilla tarkoitetaan vuodesta 1970 asti kerättyjä tulli-, maatalous-, sokeri- ja isoglukoosimaksuja. Vuonna 2014 nämä maksut kattoivat noin 11 % EU:n kaikista tuloista. Jäsenmaiden arvonlisäverosta Euroopan unioni on saanut vuodesta 1979 lähtien noin prosentin siivun ja nykyisin näiden maksujen osuus on 12 % Unionin kokonaistuloista. Näillä maksuilla oli ennen suurempi rooli Euroopan unionin budjetissa, mutta nykyisin valtaosa, eli noin 69 %, kaikista Unionin tuloista tulee jäsenmaiden bruttokansantulostaan maksamista maksuista. Loput, eli noin 8 %, Euroopan unionin tuloista tulee sekalaisista lähteistä, kuten EU:n työntekijöiden palkastaan maksamista veroista ja yrityksille määrätyistä sakoista. Tulorakenne on pysynyt viime vuodet suurin piirtein samanlaisena, mutta Euroopan parlamentti suunnittelee parhaillaan uudistusta, jossa bruttokansantuloon perustuvia maksuja vähennettäisiin huomattavasti ja ne korvattaisiin omilla varoilla. Tämän takia on todennäköistä, että tulojen muodostuminen tulee lähitulevaisuudessa muuttumaan tästä merkittävästi.

Ennen Lissabonin sopimusta Euroopan unionin menot jaettiin pakollisiin ja ei-pakollisiin menoihin. Tuolloin pakollisten, eli EU:n perussopimuksissa määrättyjen, menojen suunnittelusta päätti ministerineuvosto, ei-pakollisten menojen Euroopan parlamentti. Lissabonin sopimuksen myötä jaottelu kuitenkin poistettiin ja nykyisin ministerineuvosto ja parlamentti sopivat budjetista yhdessä. Budjetista tehdään 5-7 vuoden aikajaksolle niin kutsuttu rahoituskehys (budjettikehys), jossa sovitaan alustavasti Unionin menoista kyseiselle ajanjaksolle. Rahoituskehyksen pohjalta luodaan vielä joka vuosi erikseen vuotuinen talousarvio. Nykyisessä, vuosille 2014–20 suunnatussa rahoituskehyksessä Unionin budjetista 47 % on varattu kestävään kasvuun ja kehitykseen, 38,9 % luonnonvarojen suojeluun ja hoitoon, 6,1 % EU:n maailmanlaajuiseen toimintaan, 6,4 % EU:n hallinnollisiin kuluihin ja 1,6 % kansalaisoikeuksien kehittämiseen. Vuonna 2014 Euroopan unionin budjettiin merkityt kokonaismenot ovat noin 135,5 miljardia euroa (vertailun vuoksi Suomen valtion kokonaismenot samana vuonna noin 53,9 miljardia).




Lähteet


(Päivitetty marraskuussa 2015)

1 kommentti: