Mainos

Vallan kolmijako

"Mitä tarkoitetaan vallan kolmijako-opilla, miksi vallan kolmijakoa on pidetty suositeltavana, ja millä tavoin kolmijako toteutuu Suomen poliittisessa järjestelmässä?" (YO-kysymys, s2017) 
 "Mitä tarkoitetaan vallan kolmijaolla, ja millä tavoin sitä toteutetaan Suomessa?" (YO-kysymys, s2012)
Vallan kolmijako-oppi on ranskalaisen valistusfilosofi Montesquieun kehittämä ajatus, jonka mukaan valta pitää jakaa lainsäätäjien, toimeenpanijoiden ja tuomiovallan kesken. Montesquieun mallin mukaan lainsäätäjät (esimerkiksi parlamentti) päättää laeista ja esimerkiksi kansalaisten verottamisesta. Kun lainsäätäjät hyväksyvät uuden lain, niin toimeenpanevan vallan (esimerkiksi hallitus) täytyy kuitenkin vielä panna uudet lait käytäntöön. Tietyissä tilanteissa toimeenpanevalla vallalla on myös mahdollisuus estää lakimuutos veto-oikeudella. Kun uusi laki on saatu voimaan, niin sen noudattamista valvoo tuomiovalta (oikeuslaitos).



Suomalainen edustuksellinen demokratia perustuu pitkälti vallan kolmijako-opin mukaiseen jaotteluun. Kansallisella tasolla Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta ja kunnallistasolla kunnanvaltuusto. Toimeenpanovaltaa käyttävät niin kansallisella kuin kunnallisellakin tasolla hallitus sekä erilaiset lautakunnat. Tuomiovalta taas Suomessa on oikeuslaitoksella.

Vallan kolmijako-oppi on demokraattisissa länsimaissa hyvin suosittu tapa jakaa valtaa, koska se ehkäisee vallan keskittymistä muutamien henkilöiden käsiin. Kun valtaa on jaettu monelle eri taholle, niin tahot estävät toisiaan käyttämästä liikaa valtaa. Jos valtaa ei jaettaisi mitenkään, niin valtaapitävät voisivat olla noudattamatta itse säätämiään lakeja, koska kukaan ei pystyisi tuomitsemaan heitä siitä. Esimerkiksi Suomessa perustuslaki estää ihmistä toimimasta yhtä aikaa kansanedustajana (lainsäädäntövallan edustajana) ja korkeimman oikeuden tuomarina (tuomiovallan edustajana), jotta lainsäädäntö- ja tuomiovalta eivät sekottuisi.

Lähdeluettelo

1 kommentti: