Mainos

Suomen elinkeinorakenne

Elinkeinorakenne voidaan yksinkertaisimmillaan jakaa kolmeen osaan: alkutuotantoon, jalostukseen ja palveluihin. Suomessa näiden kolmen sektorin merkitys on vaihdellut vuosien saatossa merkittävästi.

Suomen työpaikat toimialoittain 2010. Lähde: Tilastokeskus 2012. 
Alkutuotantoon kuuluvat maa- ja metsätalous sekä kalastus. Vuonna 2010 vain noin 4 % työssäkäyneistä suomalaisista työllisti itsensä alkutuotannon parissa.

Alkutuotanto oli aikaisemmin Suomessa ylivoimaisesti suurin työllistäjä. 1900-luvun alkupuolella alkutuotannon parissa työskenteli noin 70 % työssäkäyneistä suomalaisista, mutta sen jälkeen alkutuotannon merkitys on pienentynyt nopeasti. Vuonna 1950 alkutuotannon osuus työllisistä oli tippunut 46 prosenttiin ja 1980 jo 13 prosenttiin. Samankaltainen muutos on tapahtunut Suomen lisäksi useimmissa muissakin kehittyneissä valtioissa, sillä teollistumisen myötä alkutuotannossa ei ole enää tarvittu yhtä paljoa työvoimaa kuin aikaisemmin. Lisäksi Suomen tapauksessa kehitystä on 1990-luvulta lähtien edesauttanut Suomen liittyminen Euroopan unioniin. Euroopan unionin myötä maataloustuotteiden kauppa vapautui, mikä teki useimpien pientilallisten toiminnasta kannattamatonta.

Jalostuselinkeinoja ovat muun muassa teollisuuteen ja rakentamiseen liittyvät elinkeinot. Vuonna 2010 suomalaisista työpaikoista 22 % sijoittui jalostussektorille.

Jalostuselinkeinot ovat syntyneet yhtä aikaa teollistumisen kanssa, joka alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Vielä vuonna 1930 jalostuksen parissa työskenteli vain noin 13 % Suomen työvoimasta, mutta vuoteen 1970 mennessä osuus oli kasvanut jo 33 prosenttiin. 1980-luvulta lähtien jalostuksen osuus työpaikoista on kuitenkin alkanut taas hitaasti laskemaan, kun työvoima on alkanut siirtymään jalostuksesta yhä enemmän palveluammatteihin. Tähän on osaltaan vaikuttanut teollisuuden kehittyminen: teollisuusyritykset pystyvät nykyään tuottamaan vähemmällä työvoimalla enemmän tuotteita kuin aikaisemmin, eikä työvoimaa tarvita enää niin paljon kuin aikaisemmin.

Palveluelinkeinoja taas ovat esimerkiksi vähittäiskaupankäynti, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä hallintotehtävät. Palvelusektori on nykyään Suomen ylivoimaisesti suurin työllistäjä, sillä vuonna 2010 lähes kolme neljäsosaa kaikista työssäkäyvistä suomalaisista työllisti itsensä juuri palvelusektorilla.

Palveluelinkeinot olivat vielä 1900-luvun alkupuolella melko harvinaisia elinkeinoja Suomessa. Vielä vuonna 1930 vain noin 13 % suomalaisista työllisti itsensä palveluelinkeinoissa, mutta tämän jälkeen palveluammattien osuus on kasvanut nopeasti: vuonna 1950 osuus oli 25 % ja 1970 jo 46 %. Tässäkin suhteessa kehitys on ollut Suomessa samankaltaista kuin muissa kehittyneissä valtioissa. Palveluammatteja tukee se, ettei niitä yleensä voida automatisoida yhtä helposti kuin alkutuotanto- ja jalostusammatteja.


Lähdeluettelo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti