Mainos

Kuntien hallinto lyhyesti

Kuntien hallinto koostuu monesta eri osasta, minkä vuoksi kuntien hallinto on järjestäytynyt melko monimutkaisesti. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä kunnallinen hallinto pääpiirteittäin.


Kuntien ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto (eli kaupungeissa kaupunginvaltuusto). Valtuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan tehtäviinsä yleisillä vaaleilla, jotka pidetään neljän vuoden välein. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnan ja talouden olennaisimmista päätöksistä, kuten esimerkiksi kunnan strategian ja talousarvioiden laatimisesta, omaisuuden myymisestä ja ostamisesta sekä kunnan toimielinten jäsenten valitsemisesta.

Kuntien ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kunnanhallitus (kaupunginhallitus). Hallituksen jäsenet valitsee kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus vastaa muun muassa kunnan yleisestä hallinnosta ja taloudenpidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta.

Valtuuston ja hallituksen ohella kunnissa on useita erilaisia toimielimiä, joille kunnanvaltuustot yleensä siirtävät rutiininomaisia tai vähemmän tärkeitä tehtäviä oman työtaakkansa keventämiseksi. Kuntien toimielimistä tärkeimpiä ovat kunnanhallituksen alaisuudessa toimivat lautakunnat ja valiokunnat. Lautakunnat huolehtivat jostakin tietystä hallinnon erityisalasta, kuten esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollosta tai kulttuuriasioista. Ainoa kaikille kunnille pakollinen lautakunta on kunnan talouden tarkastava tarkastuslautakunta. Muita lautakuntia kunnat voivat luoda oman mielensä ja tarpeidensa mukaan.

Kuntien toimielimiin kuuluvat myös erilaiset johtokunnat ja jaostot. Johtokunnat vastaavat tavallisesti jonkin kunnan omistaman liikelaitoksen toiminnasta. Esimerkiksi Helsingin kaupungissa toimii liikennelaitoksen johtokunta, joka käytännössä vastaa HSL:n toiminnasta ja sen kehittämisestä. Jaostot taas ovat erilaisia muiden toimielinten alaosastoja, jotka keskittyvät johonkin vielä pienempään hallinnon osa-alueeseen. Esimerkiksi Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan alla toimii kolme jaostoa: kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojaostot.

Näiden ohella kuntien hallinnossa tärkeässä roolissa on myös kunnanjohtaja (kaupunginjohtaja), joka kunnanhallituksen alaisuudessa johtaa kunnan hallintoa. Nykyisin kunnat voivat kunnanjohtajan sijaan halutessaan valita itselleen myös pormestarin, mutta kunnanjohtajamalli on edelleen näistä kahdesta huomattavasti suositumpi. Merkittävin ero kunnanjohtajan ja pormestarin välillä on se, että kunnanjohtaja on virkasuhteeseen palkattu virkamies, kun taas pormestari on selkeästi poliittisin perustein valittu luottamushenkilö. Sekä kunnanjohtajan että pormestarin valinnasta vastaa kunnanvaltuusto.

Yksityiskohtaisesti kuntien hallintoa on kuvattu kuntalaissa (410/2015) ja erityisesti sen luvuissa 4-14. Kuntalaki löytyy kokonaisuudessaan esimerkiksi Finlexin sivuilta (linkki avautuu uuteen välilehteen).

Lähdeluettelo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti