Kuntien hallinto lyhyesti

Kuntien hallinto koostuu monesta eri osasta, minkä vuoksi kuntien hallinto on järjestäytynyt melko monimutkaisesti. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä kunnallinen hallinto pääpiirteittäin.

Suomen elinkeinorakenne

Elinkeinorakenne voidaan yksinkertaisimmillaan jakaa kolmeen osaan: alkutuotantoon, jalostukseen ja palveluihin. Suomessa näiden kolmen sektorin merkitys on vaihdellut vuosien saatossa merkittävästi.

Suomen työpaikat toimialoittain 2010. Lähde: Tilastokeskus 2012. 

Suhteellinen vaalitapa vs. enemmistövaali

Erilaisia vaalitapoja ja niiden sovelluksia on olemassa lukemattomia. Suomessa useimmat vaalit järjestetään suhteellisella vaalitavalla, jossa yhdestä vaalipiiristä valitaan useita edustajia. Joissakin maissa (muun muassa Britanniassa ja Yhdysvalloissa) vaalit järjestetään kuitenkin tavallisesti enemmistövaalina, jolloin jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi edustaja.

Hyvinvointivaltiomallit lyhyesti

Hyvinvointivaltioita on olemassa useita erilaisia. Yleensä erilaisia hyvinvointivaltiomalleja luokitellaan sosiologi Gøsta Esping-Andersenin luoman luokittelun mukaisesti pohjoismaisiin, liberaaleihin ja konservatiivis-korporatistisiin hyvinvointivaltioihin.

Monopoli

Monopoli tarkoittaa tilannetta, jossa jollain tuotteella on markkinoilla vain yksi myyjä. Monopoliasemassa oleva myyjä voi pyytää tuotteestaan huomattavasti tavallista korkeampaa hintaa, sillä ostajat eivät saa tuotetta mistään muualta. Toisaalta monopoliasemassakaan oleva yritys ei kuitenkaan voi pyytää tuotteestaan rajattoman korkeaa hintaa, koska tällöin yrityksen myymän tuotteen kysyntä laskee ja yrityksen kokonaisvoitto pienenee.

Kilpailu markkinoilla

Täydellinen kilpailu tarkoittaa taloustieteessä tilannetta, jossa
  1. markkinoilla on paljon ostajia ja myyjiä,
  2. kaikki markkinoilla olevat tuotteet ovat samanlaisia,
  3. kaikilla ostajilla on kaikki mahdollinen tieto myytävistä tuotteista, ja
  4. uusien yritysten perustaminen on täysin vapaata.
Täydellinen kilpailu suosii ostajia, koska kilpailu laskee tuotteiden hinnan niin alhaiseksi kuin suinkin mahdollista. Käytännössä markkinoilla käytävä kilpailu ei kuitenkaan ole koskaan täydellistä, koska nämä kaikki ehdot eivät käytännössä täyty kokonaan. 

Devalvaatio ja revalvaatio

Devalvaatio tarkoittaa, että tietyn valuutan arvoa heikennetään tarkoituksella suhteessa muihin valuuttoihin. Devalvaation vastakohta taas on revalvaatio, jossa valuutan arvoa vahvistetaan suhteessa muihin valuuttoihin.

Kansalaisaloitteen eri muodot

Suomen kansalaiset voivat nykyään luoda aloitteita kunta-, valtio- ja EU-tasolla.

Kuntalaisaloite

Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita oman kuntansa sisällä luomalla kuntalaisaloitteen. Kuka tahansa yksittäinen ihminen voi tehdä aloitteen kunnalle, mutta tavallisesti kunnallisvaltuuston ei tarvitse viedä aloitetta eteenpäin. Jos kuntalaisaloitteen on kuitenkin allekirjoittanut vähintään 2 % kunnan asukkaista, niin aloite on otettava kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Valtuusto voi kuitenkin halutessaan hylätä aloitteen.

Suomen kansalaisuuden saaminen ja menettäminen

Sivuaa esim. YO-kysymystä 1.1., k2018: "Mitä Suomen kansalaisuudella tarkoitetaan, ja miten sen voi saada?"

Kansalaisuus viittaa lainsäädännölliseen siteeseen, joka määrittää ihmisen aseman tiettyyn valtioon tai valtioihin.

Suomen eduskunnan valinta

Suomen 200-paikkainen eduskunta valitaan neljän vuoden välein (2015, 2019...) huhtikuussa pidettävillä vaaleilla. Suomen perustuslaki määrittelee eduskuntavaalit "välittömiksi, suhteellisiksi ja salaiseksi" vaaliksi. Välittömyydellä tarkoitetaan, että vaaleissa äänioikeutetut äänestäjät äänestävät suoraan haluamiaan ehdokkaita (vrt. esim. Yhdysvaltain presidentinvaalit, joissa äänioikeutetut äänestävät ehdokkaiden sijaan valitsijamiehistä, jotka taas äänestävät presidentistä). Suhteellisuus taas tarkoittaa, että vaalien tulos lasketaan D'Hondtin menetelmällä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vähemmän ääniä saanut ehdokas voi tulla valituksi, jos hänen edustamansa puolueen (tai valitsijamiesyhdistyksen) saama kokonaisäänimäärä on suurempi kuin toisen ehdokkaan puolueella. Salaisuus taas viittaa vaalisalaisuuteen, eli kenenkään ei tarvitse paljastaa äänestämäänsä ehdokasta.

Vallan kolmijako

"Mitä tarkoitetaan vallan kolmijako-opilla, miksi vallan kolmijakoa on pidetty suositeltavana, ja millä tavoin kolmijako toteutuu Suomen poliittisessa järjestelmässä?" (YO-kysymys, s2017) 
 "Mitä tarkoitetaan vallan kolmijaolla, ja millä tavoin sitä toteutetaan Suomessa?" (YO-kysymys, s2012)
Vallan kolmijako-oppi on ranskalaisen valistusfilosofi Montesquieun kehittämä ajatus, jonka mukaan valta pitää jakaa lainsäätäjien, toimeenpanijoiden ja tuomiovallan kesken. Montesquieun mallin mukaan lainsäätäjät (esimerkiksi parlamentti) päättää laeista ja esimerkiksi kansalaisten verottamisesta. Kun lainsäätäjät hyväksyvät uuden lain, niin toimeenpanevan vallan (esimerkiksi hallitus) täytyy kuitenkin vielä panna uudet lait käytäntöön. Tietyissä tilanteissa toimeenpanevalla vallalla on myös mahdollisuus estää lakimuutos veto-oikeudella. Kun uusi laki on saatu voimaan, niin sen noudattamista valvoo tuomiovalta (oikeuslaitos).


Euroopan unionin parlamentin valinta

Miten Euroopan unionin parlamentti valitaan? (yo k-2017)

Euroopan parlamentin jäsenet valitaan viiden vuoden välein (2014, 2019...) järjestettävillä europarlamenttivaaleilla. Vaalissa jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa valitaan 6-96 edustajaa (eli "meppiä") Euroopan parlamenttiin, jossa on yhteensä 751 jäsentä. Kunkin maan edustajien lukumäärä perustuu maan väkilukuun niin, että suurimmilla valtioilla (Saksa, Ranska, Britannia...) on eniten edustajia ja pienimmillä (Malta, Luxemburg, Kypros...) vähiten. Edustajien lukumäärä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen maan asukaslukuun, sillä vaaleissa noudatetaan ns. alenevan suhteellisuuden periaatetta: esimerkiksi Saksassa on yli 190 kertaa enemmän asukkaita kuin Maltassa, mutta silti Saksalla on "vain" 16 kertaa enemmän edustajia Euroopan parlamentissa kuin Maltalla. Suomella edustajapaikkoja on nykyään 13 kappaletta.

Suomen tasavallan presidentin valinta

Tasavallan presidentin valinta: Miten perustuslain mukaan Suomen tasavallan presidentti valitaan? (yo-tehtävä, kevät 2017)

Tasavallan presidentti on Suomen ylin valtionpäämies, joka valitaan suoralla kansanäänestyksellä. Suomen perustuslain mukaan presidentinvaaleissa ehdolle asettuvan henkilön on oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Presidentinvaaleissa ehdokkaita voivat asettaa kaikki rekisteröidyt puolueet, jotka ovat edellisissä eduskuntavaaleissa saaneet vähintään yhden kansanedustajan. Puolueiden lisäksi valitsijayhdistykset voivat asettaa omia ehdokkaitaan, mikäli ne saavat taaksensa vähintään 20 000 äänioikeutettua suomalaista.

* Suomen vaalit

Suomessa järjestetään säännöllisesti neljät vaalit. Vaalien lisäksi Suomessa on järjestetty valtakunnallisia ja kunnallisia kansanäänestyksiä.

Inflaatio

Inflaatio

Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason nousua. Inflaation määrä ilmoitetaan yleensä inflaatioprosenttina joka tarkoittaa, kuinka monta prosenttia yleinen hintataso on noussut yhden vuoden aikana. Inflaation suuruus vaihtelee jatkuvasti, mutta pitkällä aikavälillä se on ollut Suomessa keskimäärin noin 7 % vuodessa. Euroopan unionin tavoite on, että sen jäsenmaissa inflaatio pysyisi pitkällä aikavälillä alle kahdessa prosentissa.

Inflaation vastakohta on deflaatio, joka siis tarkoittaa yleisen hintatason laskua. Vuonna 2015 Suomen inflaatioprosentti oli -0,2 %, eli Suomi oli deflaatiossa.

Ahvenanmaan erikoisasema

Millä tavoin Ahvenanmaalla on erikoisasema Suomen valtiossa? Mistä tämä erikoisasema johtuu? (YO-tehtävä, syksy -93)

Ahvenanmaa on itsehallinnollinen ja demilitarisoitu maakunta, jolla on historiallisten syiden takia erityisasema Suomen ja Euroopan unionin lainsäädännössä. Ahvenanmaan ylin lainsäädäntöelin on maakuntapäivät, jolla on Suomen eduskuntaan verrattavissa oleva asema Ahvenanmaalla. Lisäksi Ahvenanmaalla on yksi kansanedustaja Suomen eduskunnassa. Poliittista osallistumista säätelee niin kutsuttu kotiseutuoikeus, jonka mukaan vain tietyt kriteerit täyttävillä ahvenanmaalaisilla on täydet kansalaisoikeudet. Suomen kielellä ei ole Ahvenanmaalla virallista asemaa, sillä maakunnan ainoa virallinen kieli on Ruotsi.

* Brexit selitettynä

Kansanäänestyksessä eroa
kannattaneet voittivat niukasti

(CC BY-SA 2.0 / Bob Harvey)
Termillä brexit tarkoitetaan Ison-Britanniassa käytävää keskustelua, jossa pohditaan, pitäisikö Britannian erota Euroopan unionista. Britanniassa järjestettiin brexitistä kansanäänestys 23. kesäkuuta 2016, jossa 51,9 % briteistä kannatti Euroopan unionista eroamista. Äänestyksen jälkeen Britanniassa alkoi prosessi Euroopan unionista eroamiseksi, joka on yhä kesken.

Euroopan unionin tuomioistuin

Euroopan unionin
tuomioistuimen logo
Euroopan unionin tuomioistuin valvoo ja tulkitsee Euroopan unionin lainsäädäntöä samaan tapaan, kuten kansalliset tuomioistuimet valvovat ja tulkitsevat kansallista lainsäädäntöä. EU:n tuomioistuimen tekemät tulkinnat ovat muovanneet merkittävästi EU-oikeuden tulkintaa. 

Euroopan unionin tuomioistuin tunnettiin ennen Lissabonin sopimuksen hyväksymistä nimellä "Euroopan yhteisöjen tuomioistuin". On myös hyvä huomata, että EU:n tuomioistuimella ei ole samankaltaisesta nimestään huolimatta mitään tekemistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanssa. 

* Perustuslailliset oikeudet Suomessa

Suomen perustuslaki takaa suomalaisille tiettyjä perustuslaillisia oikeuksia, jotka annetaan perustuslain toisessa luvussa. Seuraavassa lyhennetty perustuslain toisesta luvusta:

6 §: Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.